Ei enää ulkoa opettelua! Hallitse mikä tahansa vieras kieli tällä ”sukulaisuusajattelulla”

Onko sinulla koskaan ollut sellaista tunnetta: Päätät opiskella uutta vierasta kieltä, mutta uppoudutkin sanatulvaan ja tunnet olevasi kuin opettelisi ulkoa täysin järjestelmätöntä puhelinluetteloa? Jokainen sana tuntuu yksinäiseltä muukalaiselta, etkä millään saa niitä jäämään mieleen.

Tämä on täysin normaalia. Suurin osa meistä on harhautettu ”oppimisen” suhteen, kuvitellen, että kielten opiskelu on rankkaa muistin taistelua.

Mutta entä jos kertoisin sinulle, että ne kielet, jotka vaikuttavat täysin irrallisilta, ovatkin itse asiassa ”sukulaisia”?

Kuvittele kieli valtavana sukuna

Kuvittele, että osallistut suuriin sukujuhliin. Suurinta osaa saapuneista sukulaisista et tunne – on serkkuja pohjoisesta ja pikkuserkkuja etelästä. Aluksi he ovat kaikki tuntemattomia kasvoja.

Mutta jutellessasi huomaatkin yhtäkkiä, että sen pitkän serkun nauru on täsmälleen isäsi kaltainen. Sillä pikkuserkulla on taas täysin tätisi tapa kertoa tarinoita. Huomaat jopa, että pidätte kaikki samasta ruoasta.

Yhtäkkiä he eivät enää olekaan muukalaisia. Näet ”sukugeenit” – ne yhteiset piirteet, jotka ovat piilossa erilaisten ulkonäköjen takana.

Kielten opiskelu on aivan samanlaista.

Monet eurooppalaiset ja jopa aasialaiset kielet polveutuvat samasta ”kantakielestä”, jota kutsumme indoeurooppalaiseksi kielikunnaksi. Kuin suuren suvun esi-isä, jonka jälkeläiset ovat vuosituhansien ajan levittäytyneet ja muuttaneet ympäri maailmaa.

Ajan myötä Ranskassa asuvat jälkeläiset alkoivat puhua ranskaa, Saksassa asuvat saksaa, kaukana Iranissa asuvat persiaa ja Intiassa hindin kieltä. Heidän kielensä kuulostavat täysin erilaisilta, mutta jos tarkastelet niitä huolellisesti, voit löytää ne sukupolvelta toiselle siirtyneet ”sukugeenit”.

Ryhdy ”kielidektiiviksi” etkä ”muistikoneeksi”

Kun omaksut tämän ”suku”-käsitteen, opiskelu muuttuu raskaasta työstä mielenkiintoiseksi etsiväpeliksi. Tehtäväsi ei enää ole ulkoa opettelua, vaan johtolankojen etsimistä.

Katso näitä ”sukupiirteitä”:

• ”Isä”-sanan salaisuus:

  • Englanti: father
  • Saksa: Vater
  • Latina: pater Huomaatko, f-, v- ja p-äänteillä on tässä ”isä”-sanassa yllättävä samankaltaisuus. Ne ovat kuin samalta luomelta sukulaisten nenässä.

• ”Yö”-sanan koodi:

  • Englanti: night
  • Saksa: Nacht
  • Espanja: noche
  • Ranska: nuit Näetkö? n- ja t/ch-yhdistelmä on kuin tämän suvun ainutlaatuinen puheaksentti.

• ”Yksi”-sanan perintö:

  • Englanti: one
  • Espanja: uno
  • Ranska: un
  • Saksa: ein Ne jakavat samankaltaisia vokaaleja ja nasaaleja.

Kun alat tarkastella sanastoa tällä tavalla, huomaat, että et opiskele 100:aa erillistä sanaa, vaan opiskelet yhden sanan 10:tä ”murreversiota”. Niiden välillä on säännönmukaisuuksia ja yhteyksiä, ja muistamisen taakka kevenee silmänräpäyksessä.

Miksi jotkut kielet tuntuvat ”muukalaisilta”?

Totta kai, kohtaat myös joitakin ”omalaatuisia” sukulaisia. Esimerkiksi, kun innokkaasti yrität opiskella suomea tai unkaria tällä menetelmällä, huomaat, että se ei toimi lainkaan.

Miksi? Koska ne eivät yksinkertaisesti kuulu tähän sukuun!

Suomen ja unkarin kielet kuuluvat täysin eri uralilaiseen kielikuntaan. Tämä selittää, miksi ne tuntuvat meistä niin ”vierailta” ja ”vaikeilta”. Tämä ei johdu siitä, että ne itsessään olisivat erityisen monimutkaisia, vaan siitä, että niiden ”geenit” ovat täysin erilaisia kuin tuntemissamme kielissä.

Ymmärtämällä kielisukuja et löydä vain oikotietä oppimiseen, vaan myös ymmärrät, missä oppimisen todelliset haasteet piilevät. Et enää masennu siitä, ettet opi, vaan tajuaa valaistuneena: ”Ahaa, emme kuulukaan samaan sukuun!”

Opi uudella tavalla tästä päivästä alkaen

Joten, kun seuraavan kerran avaat vieraan kielen kirjan, älä enää pidä sitä pakollisena tehtävänä.

Pidä sitä suvun aarrekarttana.

• Etsi yhteyksiä: Kun näet uuden sanan, älä kiirehdi opettelemaan sitä ulkoa. Kysy itseltäsi: Kuulostaako se joltakin tutulta sanalta? Onko sen kirjoitusasussa mitään tuttua kaavaa?
• Hyväksy erilaisuus: Kun kohtaat täysin vieraan kielen, arvosta sen ainutlaatuisuutta. Tiedät, että se tulee toisesta kaukaisesta ja kiehtovasta suvusta.
• Uskalla kommunikoida: Kieli on lopulta tarkoitettu viestintään. Vaikka tietäisit vain muutaman ”sanasukulaissanan”, käytä niitä rohkeasti.

Tietysti tätä valtavaa kielisukua tutkiessa tarvitsemme aina hyvän apurin. Erityisesti silloin, kun haluat kommunikoida ystävien kanssa, jotka tulevat eri ”kielisuvuista”, hyvä käännöstyökalu on kuin viisas opas, joka on aina valmiina.

Tästä syystä suosittelemme Intent-sovellusta. Se ei ole vain chat-sovellus; sen sisäänrakennettu tekoälykäännös mahdollistaa saumattoman viestinnän kenen tahansa kanssa mistä päin maailmaa tahansa. Olipa vastapuoli ”lähisukulainen” (kuten espanjan kieli) tai jostain toisesta ”suvusta” (kuten suomen kieli), voit helposti aloittaa keskustelun ja muuttaa kielimuurit kulttuurisilloiksi.

Kielten opiskelun todellinen ilo ei ole siinä, kuinka monta sanaa muistaa, vaan siinä, että löytää tämän maailman taustalla piilevät ihmeelliset yhteydet.

Se saa sinut ymmärtämään, että me ihmiset, vaikka kielemme ja ihonvärimme ovat erilaisia, olemme juuriaan jäljittäessä ehkä kaikki olleet saman katon alla ja jakaneet saman tarinan.