Miksi olet yhä ”mykkä”, vaikka olet opiskellut englantia 10 vuotta?

Meillä kaikilla tuntuu olevan tällainen ystävä (tai ehkä oletkin itse tuo henkilö):

Ala-asteelta yliopistoon asti olet ollut läsnä kaikilla englannin tunneilla, sanaston harjoituskirjoja on kulunut toinen toisensa perään ja kielioppisäännöt osaat ulkoa kuin vettä vaan. Mutta kun tapaat ulkomaalaisen, menet heti ”mykäksi”, kituutat pitkään ja onnistut vain puristamaan ulos nolostuneen ”Hello, how are you?” -tervehdyksen.

Emme voi olla kysymättä: miksi käytettyämme niin paljon aikaa emme vieläkään opi kieltä kunnolla? Eikö meillä ole kielipäätä?

Ei, ongelma ei ole sinussa, vaan siinä, miten opiskelemme kieltä.

Et opi uimaan – luet vain uimakäsikirjaa rannalla

Kuvittele, että haluat oppia uimaan.

Mutta valmentajasi ei vie sinua veteen, vaan antaa sinulle paksun kirjan nimeltä 《Uinnin teoriaopas》. Hän käskee sinun joka päivä luokassa opetella ulkoa veden nostovoiman periaatteita, tutkia eri uintityylien kulmia ja voimankäyttötekniikoita, ja sitten säännöllisesti kokeissa kirjoittaa ulkoa ”vapaauinnin 28 pääkohtaa”.

Olet osannut kirjan ulkoa läpikotaisin, ja teoriakokeista olet saanut joka kerta täydet pisteet. Mutta eräänä päivänä joku työntää sinut veteen, ja vasta silloin huomaat kauhistuneena – ettet osaa uida lainkaan, vaan jopa uppoat heti.

Kuulostaako tämä naurettavalta, eikö?

Mutta juuri näin useimmat meistä opiskelevat kieliä koulussa. Emme ”käytä” kieltä, vaan me vain ”tutkimme” sitä.

Kohtelemme kieltä kuin fysiikan tai historian kaltaista oppiainetta, keskittyen ulkoaopetteluun ja kokeisiin, mutta unohdamme sen tärkeimmän tehtävän – kommunikaation ja yhteydenpidon. Olemme kuin se henkilö, joka luki uimakäsikirjaa rannalla, muttei koskaan oikeasti tuntenut veden lämpötilaa.

Luokkaopetuksen ”kolme sudenkuoppaa”

Tämä ”rannalla uimaopiskelu” johtaa kolmeen uuvuttavaan sudenkuoppaan:

1. ”Tylsät” kielioppisäännöt

Luokassa vietämme paljon aikaa kieliopin ”anatomisointiin”, ikään kuin tutkisimme perhosnäytteitä laboratoriossa. Tiedämme, mikä on nykyhetken täydellinen jatkuva muoto ja mikä on subjunktiivi, mutta emme osaa käyttää niitä luonnollisesti todellisissa keskusteluissa.

Todellinen kielimestari ei opi sääntöjä ulkoa, vaan luottaa ”kielitajuunsa” – aivan kuten puhuessamme suomea, emme koskaan ensin mieti subjektia, predikaattia, objektia, attribuuttia, adverbiaalia ja komplementtia. Tämä kielitaju syntyy runsaasta ”uppoutumisesta”, aivan kuten uimari tuntee veden virtauksen vaistonvaraisesti, eikä laske nostovoiman kaavoja päässään.

2. ”Kilpikonnatahti” opiskelussa

Luokassa on otettava kaikki huomioon, joten edistyminen on aina turhauttavan hidasta. Opettaja saattaa käyttää kokonaisen viikon toistaen selityksiä sanoista, jotka ymmärsit jo ensimmäisenä päivänä.

Tämä on kuin valmentaja, joka käskee koko uimajoukkueen harjoittelemaan samaa uintiliikettä kuukauden ajan. Niille, jotka ovat jo valmiita uimaan kunnolla, tämä on epäilemättä valtavaa piinaa ja ajanhukkaa, ja vähitellen intohimosi hiipuu.

3. ”Eristyksellinen” harjoitteluympäristö

Kohtalokkain kohta on: luokkahuoneessa sinulla ei ole juuri lainkaan todellisia keskustelukumppaneita. Luokkatoverisi, kuten sinäkin, pelkäävät virheiden tekemistä, ja kaikki kääntävät lauseita ”kiinalaisella ajattelutavalla”. Keskustelunne muistuttavat enemmän opettajan antamien tehtävien suorittamista kuin aidosti sydämellistä jakamista.

Kun keräät rohkeutta sanoa autenttisemman ja monimutkaisemman lauseen, voit saada vastineeksi ihailun sijasta luokkatovereidesi hämmentyneitä katseita tai jopa ”puhua ihmisten kieltä” -tyyppisen pyörittelyn silmissä. Ajan myötä mieluummin pysyt hiljaa.

Kuinka paeta ansasta ja todella ”hypätä veteen”?

Miten siis pääsemme eroon tästä pulmallisesta tilanteesta ja opimme todella ”uimaan”?

Vastaus on yksinkertainen: Etsi oma ”uima-altaasi” ja hyppää sinne.

Älä enää ole vain kielen ”tutkija”, vaan ala olla sen ”käyttäjä”. Muuta kieli tylsästä oppiaineesta takaisin mielenkiintoiseksi työkaluksi, sillaksi, joka yhdistää maailman.

• Vaihda kielioppikirjat suosikkikappaleisiisi. Kuuntelemalla niitä paljon huomaat, että ”oikeat” ilmaisut ilmestyvät päähäsi itsestään.
• Vaihda harjoituskirjat hyvään elokuvaan. Sammuta tekstitykset ja yritä tuntea aidot tunteet ja konteksti.
• Muuta sanaston ulkoaopettelu todelliseksi vuorovaikutukseksi. Muista, että kielen perimmäinen tarkoitus on keskustella ”ihmisten” kanssa, ei ”kirjojen” kanssa.

Tiedän, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Ympärillämme ei ole niin paljon ulkomaalaisia, eikä ympäristöä, jossa voisi harjoitella puhetta missä ja milloin tahansa. Pelkäämme virheiden tekemistä, pelkäämme nolata itsemme.

Onneksi teknologia on antanut meille täydellisen ratkaisun.

Kuvittele, jos taskussasi olisi ”oma uima-allas”? Paikka, jossa voit turvallisesti ja helposti kommunikoida äidinkielisten puhujien kanssa kaikkialta maailmasta, milloin tahansa ja missä tahansa. Täällä sinun ei tarvitse pelätä virheiden tekemistä, koska tekoäly, aivan kuten henkilökohtainen valmentajasi, auttaa sinua korjaamaan ja kääntämään reaaliaikaisesti, antaen sinulle täyden itseluottamuksen.

Juuri tätä Intent tekee. Se ei ole vain chat-työkalu, vaan räätälöity kielen ”uima-allas” juuri sinulle. Sen avulla ohitat kaikki tylsät teoriat ja siirryt suoraan ytimeen – mielekkääseen keskusteluun oikeiden ihmisten kanssa.

Intentin kaltaisen työkalun avulla löydät helposti ranskalaisen ystävän, jonka kanssa keskustella elokuvista, tai voit kysyä amerikkalaiselta ystävältä uusinta slangia. Kieli ei ole enää koepaperin kysymys, vaan avaimesi maailman tutkimiseen ja ystävien saamiseen.

Älä enää viivyttele rannalla.

Paras aika opiskella kieltä on aina nyt. Unohda ne säännöt ja kokeet, jotka saavat päänsäryn, etsi joku tai jokin, joka todella kiinnostaa sinua, ja sitten sano rohkeasti ensimmäinen lause.

Huomaat, että kun kieli palautuu kommunikaation ytimeen, se ei ole lainkaan vaikeaa, vaan täynnä iloa.

Hyppää veteen nyt, maailma odottaa sinua.