Miksi "helpon" vieraan kielen oppiminen voikin olla helpoin tapa joutua sudenkuoppaan?

Olemme kaikki kuulleet tämän neuvon: Haluatko oppia vieraan kielen? Valitse sellainen, joka on "sukua" äidinkielesi kanssa, niin se on paljon helpompaa.

Esimerkiksi monet kiinalaiset ajattelevat, että japanin kieli on helppo aloittaa, koska siinä on paljon han-merkkejä. Samoin ranskaa osaavan henkilön, joka haluaa oppia espanjaa tai italiaa, mielestä se kuulostaa "helpolta tilalta", ovathan ne kaikki peräisin latinasta, kuin kauan sitten kadonneet veljekset.

Pinnallisesti katsoen tämä on tosiaan oikotie. Ranskan "Mitä kuuluu?" on Comment ça va?, italian Come stai? ja espanjan ¿Cómo estás?. Eikö kuulostakin perheeltä? Sanoissa ja kielioppirakenteissa on paljon samankaltaisuuksia.

Mutta tänään haluan jakaa kanssasi intuitiota vastaan sotivan totuuden: Joskus juuri tämä "samankaltaisuus" on suurin sudenkuoppa opintopolulla.

Tuttu vieras

Tämä tunne on kuin mandarriinikiinaa puhuvan henkilön opiskellessa kantoninkiinaa.

Näet sanan "我今日好得闲", tunnistat jokaisen merkin ja pystyt arvaamaan suunnilleen merkityksen. Ajattelet, että tämä on liian helppoa! Mutta kun avaat suusi täynnä itseluottamusta, huomaatkin, että ääntäminen, intonaatio ja jopa joidenkin sanojen ydinsisältö eroavat mandarriinikiinasta kuin yö ja päivä.

Tämä "ymmärrän, mutta puhuessani teen virheitä" -turhautuminen on suurin ansa "sukulaiskielten" oppimisessa. Luulet ottavasi oikotien, mutta todellisuudessa tanssit miinakentällä.

Näiden kielten "väärät ystävät" (False Friends) ovat suurimpia miinoja. Ne näyttävät täysin samalta kuin tutut sanasi, mutta tarkoittavat jotain aivan muuta.

Otetaan esimerkki: Ranskassa "väri" (couleur) on feminiininen substantiivi. Kun ranskalainen oppii espanjaa ja näkee sanan color, hän olettaa luonnollisesti sen olevan myös feminiininen. Mutta lopputulos? color on espanjassa maskuliininen. Pieni virhe, joka paljastaa laiskuuden ajattelussa.

Tällaisia ansoja on kaikkialla. Mitä enemmän luotat äidinkielesi "kokemukseen", sitä helpommin putoat ansaan. Luulet oikovan, mutta todellisuudessa kuljet aivan päinvastaiseen suuntaan.

Todellinen haaste: Ei muistaminen, vaan unohtaminen

Kun opit täysin uuden, liittymättömän kielen (kuten kiinan tai arabian), olet kuin tyhjä taulu ja otat nöyrästi vastaan kaikki uudet säännöt.

Mutta "sukulaiskieltä" opiskellessa suurin haaste ei olekaan "uusien asioiden muistaminen", vaan "vanhojen tapojen unohtaminen".

1. Unohda lihasmuistisi: Ranskan ääntäminen on tasaista ja sanojen painotukset ovat tasaisia. Italian ja espanjan kielet taas ovat täynnä hyppääviä rytmejä ja painotuksia. Ranskalaiselle tämä on kuin yrittäisi opettaa tasamaalla kävelyyn tottunutta henkilöä tanssimaan tangoa – koko olo on kömpelö ja epämukava.
2. Unohda kielioppivaistosi: Kun olet tottunut tiettyyn lauserakenteeseen, on vaikea sopeutua "sukulaisen" pieniin eroihin. Nämä erot ovat pieniä, mutta ne ovat avainasemassa erottamaan "paikalliset" ja "ulkomaalaiset".
3. Unohda itsestäänselvyytesi: Et voi enää olettaa "tämän sanan pitäisi tarkoittaa tätä, eikö niin?". Sinun on suhtauduttava jokaiseen yksityiskohtaan kunnioituksella ja uteliaisuudella, aivan kuin uuteen asiaan.

Miten välttää nämä "kauniit ansaat"?

Mitä meidän siis pitäisi tehdä? Luopua tästä "oikotiestä"?

Ei tietenkään. Oikea ajattelutapa ei ole välttää sitä, vaan muuttaa asennetta.

Kohtele tätä uutta kieltä kuin sukulaista, joka "näyttää hyvin samalta kuin sinä, mutta jolla on täysin erilainen luonne".

Myönnä sukulaisuussuhteenne (samankaltaiset sanat), mutta ennen kaikkea kunnioita sen itsenäistä persoonaa (ainutlaatuinen ääntäminen, kielioppi ja kulttuurilliset vivahteet). Älä aina ajattele "sen pitäisi olla kuin minä", vaan ole utelias "miksi se on näin?"

Mitä teet, kun kohtaat hämmennystä, esimerkiksi jutellessasi espanjalaisen ystävän kanssa etkä ole varma, onko sanan käyttö sama kuin ranskassa? Arvaatko?

Onneksi elämme aikakaudella, jolloin teknologia voi poistaa kuiluja.

Sen sijaan, että pohtisit hiljaa mielessäsi, turvaudu suoraan työkaluihin. Kuten Lingogram -chat-sovellus, jossa on sisäänrakennettu reaaliaikainen tekoälykäännös. Kun kommunikoit ulkomaalaisten ystävien kanssa, se voi auttaa sinua välittömästi ylittämään ne väärinkäsitykset, jotka johtuvat "liiallisesta samankaltaisuudesta", jotta voit kommunikoida luottavaisin mielin ja samalla oppia aidointa kielenkäyttöä todellisista keskusteluista.

Lopulta "sukulaiskielen" oppimisen todellinen ilo ei ole siinä, kuinka "helppoa" se on, vaan siinä, että se antaa sinulle syvemmän ymmärryksen itse kielestä – sillä on yhteiset juuret, mutta se on myös kukkinut omassa maaperässään niin monenlaisiin kauniisiin kukkiin.

Laske itsestäänselvyyden ylimielisyys ja omaksu "'niin se siis onkin' -nöyryys". Vasta silloin tämä matka todella muuttuu kevyeksi ja kiehtovaksi.